Humanismus on näkymä elämästä, joka asettaa ihmiset kaiken elämän toiminnan keskipisteeksi.
Nykyaikainen humanismi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Indonesiassa Hollannin siirtomaa -aikakaudella 1800 -luvulla.
Indonesian humanismin liike lopetettiin uuden järjestyksen aikana, koska sen katsottiin olevan ristiriidassa kommunismin ymmärtämisen kanssa.
Yksi Indonesian kuuluisista humanisteista on Sutan Takdir Alisjahbana, kirjailija ja älyllinen.
Indonesian humanismi liittyy usein maallisuuden ja liberalismin liikkeisiin.
Indonesian humanismia pidetään usein myös liikettä, joka yrittää yhdistää länsimaiset arvot Indonesian kulttuurin kanssa.
Indonesian humanismin liike on yhä suositumpi uudistuskaudella, koska yhä useammat ihmiset ovat tietoisia ihmisoikeuksien tärkeydestä.
Indonesian humanismi liittyy usein myös feminismin liikkeeseen, koska se korostaa miesten ja naisten tasa -arvoisten oikeuksien merkitystä.
Joitakin Indonesian kuuluisia humanistisia järjestöjä ovat humanististen opiskelijoiden yhdistys, Indonesian humanis -säätiö ja Indonesian humanistinen verkosto.
Teknologian ja globalisaation kehityksen ohella Indonesian humanismia tarvitaan yhä enemmän ihmiskunnan ylläpitämiseksi ja erilaisten tulevien haasteiden kohtaamiseksi.
